Vuoden ensimmäisen vauvan vanhemmat ovat itsekin tuoreita kittiläläisiä.

Pauliina ja Jaakko Heikkisen uudenvuoden juhlinta käynnistyi vauhdikkaalla tavalla,
kun heidän esikoisensa päätti viimein tulla maailmaan.

– Lauantaina, uudenvuodenaattona huomasimme, että kaikki ei ollut niin kuin aiemmin. Laskimme siinä supistuksia, ja kahdeksalta illalla päätimme, että nyt lähdetään, Pauliina kertoo.
Heikkiset lähtivät Rovaniemelle omalla autolla, koska tilanne ei vaikuttanut niin rajulta, että tarvittaisiin ambulanssikyytiä. Matka keskussairaalaan meni lumisateesta huolimatta hyvin.
– Olimme lopulta Rovaniemellä kymmeneltä, ja vuorokausi sitä tehtiin.
3865 grammaa painanut tyttö syntyi uudenvuodenpäivänä kello 8.14.
– Oli yllätys, kun meille sanottiin, että onneksi olkoon, tyttö! Muut olivat tienneet raskausaikana, että se on poika, koska minulla oli vatsa edessä. Lopulta itsestänikin alkoi tuntua siltä, Pauliina nauraa.
Jaakko sen sijaan osasi odottaa tyttöä, kun ultraäänikuvauksissa ei ollut näkynyt mitään poikaan viittaavaa haarojen välissä. Vauvan koon vuoksi pariskunta kävi ultrassa kaksi kertaa vielä raskauden loppupuolella.
Heikkiset muistelevat, että synnytysreissulla kaikki meni hyvin. Jaakko oli ensimmäisen yön potilaskodissa, ja kolme muuta yötä perhe vietti yhdessä perhehuoneessa.
– Oli mukava päästä alusta asti mukaan vauvan hoitoon, ja aloitin samalla isyysloman, Jaakko kertoo.
– On hyvä, että siellä ammattilainen neuvoo pesemiset ja vaipanvaihdot, kun sitä aluksi pelkää, että rikkoo vauvan. Apua sai nappia painamalla, Pauliina huokaisee.
Heikkisten mukaan samana päivänä Rovaniemellä syntyi yhteensä neljä lasta: kolme tyttöä ja yksi poika. Heille jäi ainoastaan hyvät mielikuvat heitä auttaneista kätilöistä ja hoitajista.
– Kun synnytys venyi, meille sanottiin kolme kertaa, että vuoro loppuu ja annan raportin seuraavalle.

”Vauvavaihe kestää vain vähän aikaa”

Kotiin Heikkisen kasvanut perhe pääsi loppiais-
aattona.
– Onhan tämä mainio tapaus. Nyt alkaa uuden elämänrytmin opettelu, Jaakko sanoo tyytyväisenä.
Hän pitää kaksi viikkoa isyysvapaata työstään Nordean pankinjohtajana. Yhden viikon hän säästää myöhemmäksi.
– Koen tämän ajan tärkeäksi. Moni on sanonut, että vauvavaihe kestää vain vähän aikaa.
Lapsen laskettu aika oli 22. joulukuuta, mutta pariskunnalla oli jo hyvissä ajoin aavistus, että synnytykseen lähtö venyy.
– Aluksi mietittiin, että tuleeko meille itsenäisyyspäivän vauva vai jouluvauva, mutta saatiin kuitenkin viettää joulunpäivät aivan rauhassa.
Pauliina ja Jaakko kertovat jakavansa tasapuolisesti vauvaperheen arkeen liittyviä tehtäviä. Imetys on kuitenkin äidin ja vauvan yhteinen juttu.
– Yöllä voin antaa pullosta maitoa, ja äitikin on saanut nukkua, Jaakko sanoo.
Pauliina kertoo, että he ovat saaneet varsin rauhallisen tytön, joka nukkuu kolmen neljän tunnin jaksoissa.
– Jos yöllä kuulee maiskutuksen, vielä ehtii imettää, muuten seuraa suoraa huutoa, Pauliina nauraa.

Huolestunut äiti sai tukea

Heikkiset kertovat olevansa tyytyväisiä asuinpaikaansa Kittilään.
– Neuvolan porukka on tukenut hyvin. Kun raskaus meni eteenpäin, tuli aina uusia asioita ja kysymyksiä. Uutena äitinä olen ollut hermoheikko ja huolestunut asioista helposti.
Paula asettui Kittilään marraskuun puolivälissä, kun hän jäi äitiyslomalle opettajan työstään Tornion humanistisesta ammattikorkeakoulusta. Viimeksi pariskunta on asunut Oulussa.
– Kesälomalla olin täällä, mutta syksy ollaan oltu kaukoliitossa ja matkusteltu puolin ja toisin Tornion ja Kittilän väliä.
Tulevaisuutta Paula ei ole vielä juuri miettinyt.
– Tämä on nyt pääasia, enkä tiedä, kuinka pitkään olen kotona, Paula sanoo Jaakon sylissä nukkuvaa vauvaa katsellen.
Tuore äiti odottaa innolla pääsevänsä sosiaaliseen toimintaan mukaan.
– Kunhan vauva on muutaman kuukauden ikäinen, haluaisin mennä perhekerhoon. Jumppaihmisenä myös vauvajumppa Levillä kiinnostaa.

Miika Sirkiä

Lue lisää Kittilälehdestä!