”Kittilässä on hienosti panostettu sosiaali- ja terveystoimessa omaan palveluun, yllättävänkin hyvin”,
sanoo tammikuun alussa kunnan perusturvajohtajana aloittanut Tuulikki Louet-Lehtoniemi.

Tuulikki Louet-Lehtoniemi.

–  Arvostus on täällä eri luokkaa kuin etelämpänä. Esimerkiksi henkilöstöä on mukavasti, virkoja ja toimia on perustettu ja yksiköitä kunnostettu, terveyskeskuskuskin remontoitu ja vanhuspuolella rakennettu uutta.
Sosiaalipuolella on ollut henkilöstön vajausta, mutta nyt virkoihin on saatu työntekijät, Louet-Lehtoniemi kertoo. Yksi uusi virka on edelleen auki, tällä hetkellä siinä työskentelee määräaikainen työntekijä. Louet-Lehtoniemi pohtii vähäisten hakijamäärien johtuvan siitä, että sosiaalityöntekijän pätevyys antaa valmiudet monenlaisiin tehtäviin eivätkä kuntatehtävät houkuttele, koska esimerkiksi lastensuojelutyö on rankkaa.
– Lääkäritilanne on Kittilässä helpottumassa, tilanne on kohtalaisen hyvä. Hoitajapuolellakin on ihan mukava tilanne. Haavoittuvaistahan se kuitenkin on. Sijaisia on hankala saada.
Sijaispula ei ole yksin Kittilän ongelma vaan vaivaa koko maata.
”On tärkeää, ettei lokeroiduta”
Vaikka asiat ovat Kittilässä sosiaali- ja terveyspuolella kohtalaisen hyvin, haasteitakin on. Koko kuntakenttä palveluineen on muutoksen kynnyksellä, eikä sen suunnasta ole vielä kenelläkään täsmällistä tietoa.
Louet-Lehtoniemi ei ota kantaa siihen, pitäisikö kuntia yhdistää vai ei, mutta hän sanoo, että sosiaali- ja terveystoimessa yhteistyötä voitaisiin tehdä paljon nykyistä enemmän. Joitakin toimintoja voitaisiin järjestää yhdessä, esimerkiksi erityistä osaamista vaativissa tehtävissä, joihin jokaisen kunnan erikseen on vaikea saada henkilöstöä.
– Lähipalvelut täytyy tietenkin tarjota kuntalaisille jatkossakin lähellä, mutta verkostoitumista ja todellista yhteistyötä tarvitaan lisää, Louet-Lehtoniemi sanoo.
– Olen huomannut, että on hirmu tärkeää, ettei lokeroiduttaisi. Raja-aitojen kaataminen eri sektoreitten välillä on oleellinen juttu, että työtä voidaan tehdä kuntalaisten parhaaksi. Kuntalaista ei saa pompotella luukulta toiselle. Tämä koskee erityisesti niitä, joilla on monenlaisia tarpeita, Louet-Lehtoniemi sanoo ja lisää, että tässä voisi auttaa asiakasvastaava tai potilaskoordinaattori.
– Kittilässä tehdään jo hyvää yhteistyötä sektoreitten välillä, mutta siinä on aina parantamisen varaa, hän sanoo.
Louet-Lehtoniemi haluaa työssään myös panostaa ennaltaehkäisevään työhön. Se on valtakunnallinenkin tavoite. Uusi terveydenhuoltolaki velvoittaa seuraamaan kuntalaisten hyvinvointia ja antamaan siitä vuosittain selvityksen valtuustolle, jotta tietoja voidaan käyttää päätöksenteon pohjana. Selvitystä ei tehdä pelkästään sosiaali- ja terveystoimessa, vaan se koskee kaikkia hallintokuntia, sillä hyvinvointikertomuksessa käsitellään terveydentilan lisäksi esimerkiksi asumista, ympäristöä ja työllisyyteen liittyviä asioita.
– Hyvinvointiin on kiinnitettävä huomiota kaikissa kunnissa. Sitähän periaatteessa koko kunnan toiminta on. Sosiaali- ja terveyspuolella suurin osa toiminnasta on korjaavaa, painopistettä pitäisi saada muutettua enemmän ennaltaehkäisevään, Louet-Lehtoniemi sanoo.
– Vaikka jokin asia maksaisi nyt, se voi tuoda säästöä jatkossa, hän muistuttaa.

Lue lisää Kittilälehdestä!