Lukion toisella vuosikurssilla opiskelevat Eemeli Rajala (vas.), Julia Jylhä ja Ismo Puljujärvi kaipaisivat kouluun enemmän syvällisiä väittelyitä.

Presidentivaalien varjoäänestys kokosi Kittilän yläkoululaiset ja lukiolaiset vaaliuurnille viime tiistaina.
Historiantuntia aloittelevassa lukioluokka 2B:ssä suoritetaan käsiäänestys. Kaikki 12 nostavat kätensä – ääni on annettu presidentinvaalien varjoäänestyksessä.
Lukion kakkosluokalla äänestämistä on koulussa pohjustettu edellisellä viikolla vaalikoneita tekemällä.
– Äänestin kuvan perusteella, joku myöntää silti.
Keskustelu presidentin merkityksestä viriää. Jotkut luokasta kyseenalaistavat presidentin todellisen vallan. Suurin osa on kuitenkin sitä mieltä, että presidentin tehtävä on edustuksellisesti merkittävä ja siksi äänestämisen arvoinen asia.
Nuorisoasianliitto Allianssin ja koulujen oppilaskuntien yhteistyössä järjestämien varjovaalien ajatuksena on, että äänestyskoppiin meno ja numeron piirtäminen sysää nuoret miettimään yhteiskunnallista toimimista.
Historianopettaja Marjatta Nevalainen tervehtii varjovaaleja hyvillään.
– Se, että valinta pitää tehdä, ikään kuin pakottaa ajattelemaan asioita. Kouluhan yrittää opettaa aktiiviseksi.
Jytky lisäsi keskustelua
Lukion toisen vuoden opiskelijat, 17-vuotiaat Julia Jylhä, Ismo Puljujärvi ja Eemeli Rajala ovat kiinnostuneita presidentinvaaleista. He pitävät varjoäänestämistä hyvänä ajatuksena jo sen vuoksi, että oman ehdokkaan ja puolueen pohdiskeleminen on auttanut hahmottamaan omaa sijoittumistaan poliittisella puoluekentällä.
 Äänestäminen voi kolmikon mukaan hyvinkin aktivoida nuoria muodostamaan mielipiteitä ja sitä kautta vaikuttamaan yhteiskuntaan. Koulun opetukseen he puolestaan kaipaisivat syvempää otetta.
– Koulun oppitunnit ovat neutraaleja siinä mielessä, että keskustelua käydään todella vähän. Sen takia monet asiat jäävät etäiseksi, eikä se auta mielipiteen muodostamisessa. Keskustelu ja väittely olisi hyvästä, kiteyttää Puljujärvi.
Puljujärven mukaan koulun käytävillä vellova keskustelu on kuitenkin saanut enemmän poliittisia aiheita perussuomalaisten viimekeväisen vaalivoiton jälkeen.
– Se on lisännyt keskustelua ja tuonut ilmi ristiriitoja. Itse olen sitä mieltä, että vihamielisyyden lisääntyminen Suomessa on fakta.
Eemeli Rajalan mielestä poliittinen puhe näyttäytyy usein nuorelle ihmiselle liian monimutkaisena.
– Kaipaisin maanläheisempää otetta, jossa eri kannat tulevat selvästi esiin. Nyt ehdokasta valitessani tuskailin sitä, ettei ehdokkaista löytynyt tarpeeksi tietoa. Vaalikoneetkin hämmensivät, koska sain täysin erilaisia tuloksia.
Tiiviisti vaaleja seuranneen Jylhän mukaan yksi ongelma on se, että vaalitentit ovat omiaan vieraannuttamaan nuoria.
 – Ehkäpä tv-tenttejä voisi hieman uudistaa, tehdä erilaisia, nuorekkaampia toteutuksia.
Varjoäänestyspäätöstä tehdessään Jylhälle tärkeitä teemoja olivat ihmisoikeudet ja ympäristö. Samoin Ismo Puljujärvelle.
– Pohdin Biaudetin ja Haaviston välillä. Lopulta äänestin Haavistoa. Lisäksi päätöksen vaikutti hänen EU-myönteisyytensä, Puljujärvi sanoo.
Eemeli Rajalakin mietti Haaviston äänestämistä. Lopulta hän antoi äänensä Niinistölle.
– Tärkeää oli valita ehdokas, joka edustaa koko Suomea.
Nuorten varjovaalien valtakunnallinen tulos selviää tällä viikolla. Nuorisovaalit Pressa -äänestykseen osallistui yhteensä noin 650 oppilaitosta eri puolilla maata.
Tiina Haapala

Lue lisää Kittilälehdestä!